LASTEN ERIARVOISUUS ON HYVINVOINTIVALTION HÄPEÄTAHRA


Ksml 22.3.2019


Lapsiperheiden taloudellinen tiukkuus on yksi vaikein lasten eriarvoisuutta aiheuttava ongelma. Suomalaiset ovat jakautumassa jo lapsuudessa yhä voimakkaammin hyvä- ja huono-osaisiin. Lapsiperheköyhyydellä on pitkäkantoisia ja tuhoisia seurauksia. Köyhissä perheissä elävät lapset saattavat joutua kiusatuksi esimerkiksi vaatteidensa tai puhelimensa vuoksi. Perheiden varallisuus vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin harrastaa tai viettää mielekästä vapaa-aikaa. Köyhyys on ennen kaikkea yksinäisyyttä, kun joudut jäämään ulkopuolelle, sen vuoksi, että ei ole varaa.

Ongelma on lapsille ja perheille todellinen. Emme voi vähätellä tilannetta vertaamalla nykyaikaa menneeseen. Ei voida vedota siihen, että ennenkään ei jotain ollut. Osattomuuden kokemus määrittelee lapsen minäkuvan kehitystä suhteessa ympäröivään maailmaan. Myönteinen minäkuva antaa eväät suhtautua elämään avoimesti ja tulevaisuuteen luottaen. Vähäosaisuus vaikuttaa ihmisen tulevaisuuden uskoon. Tasa-arvoisessa Suomessa tulee olla mahdollisuus osallistua, kouluttautua ja tavoitella unelmiaan perheiden tulotasosta riippumatta. Kun elintaso on noussut, samaan aikaan heikommassa asemassa olevien perheiden tilanne on heikentynyt. Meidän tulee vähentää lapsiperheiden köyhyyttä parantamalla lapsiperheille suunnattujen palveluiden saatavuutta ja toimeentuloetuuksia.

Pelastakaa Lapset ry:n tekemän kyselyn mukaan vähävaraisten perheiden lapsista 70% on joutunut jäämään pois harrastuksista perheen taloudellisen tilanteen vuoksi.

Olen vahvasti sitä mieltä, että jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus harrastaa sitä, johon hänen intohimonsa kohdistuu. Vanhempien tulotaso ei saa olla siihen este. Yhtenä mahdollisuutena näentalkootyön verotuksen poistamisen. Se antaisi vähävaraisille perheille mahdollisuuden hoitaa harrastusmaksut osittain tai jopa kokonaan talkootyön avulla. Näin voisimme kaventaa alati suurenevaa eriarvoisuuden kuilua. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on sekä minun että SDP:n arvovalinta.



PUHUTAAN VAALEISSA MIELUUMMIN ASIAA

Ksml 9.2.2019


"Mihinkähän maakuntaan te olette meitä liittämässä, kun demarit ajaa Keski-Suomen lakkauttamista"?

"Anteeksi kuinka?"

"Kyllä te demarit olette sanoneet olevanne sitä mieltä."

"Nyt pitää kyllä sanoa, että en pysty kommentoimaan, kun en yhtään tiedä, mistä puhut, enkä ole perehtynyt tähän asiaan."

Tällainen lyhyt, jopa aavistuksen ivallinen keskustelu käytiin paikallisessa lounas-kahvilassa, kun entuudestaan tuttu miesporukka minut pysäytti.

Olin vähän hämilläni ja asia jäi minua vaivaamaan. Aloin kaivelemaan tietoa, mistä moinen väite oli saanut alkunsa. Aika pian muutamalla hakusanalla netistä löytyi mielipidekirjoitus sekä sanomalehti Keskisuomalaisesta että paikallislehti Viispiikkisestä. Tuon kirjoituksen sisältöä en sen kummemmin lähde kommentoimaan. Tässä asiassa miehet kyllä olivat oikeassa, jutussa mainittiin maakuntien määrä ja SDP. 

Syy miksi SDP on tullut mainituksi tuossa kirjoituksessa on varmastikin se, että 18 maakunnan malli on ollut SDP:n mielestä liian kallis ratkaisu ja asukaspohja maakunnissa yksinkertaisesti liian pieni laadukkaan toiminnan takaamiseksi. 

Tästäkö on jotenkin vääntynyt ajatus, että SDP olisi "lakkauttamassa Keski-Suomea"? Tällaisistako "asioista" vaalien lähestyessä halutaan keskustella?

SDP:llä on paljon ihan oikeita ja tärkeitä vaaliteemoja, joista keskustelen mielelläni. Tavoite on, että jokainen ihminen tulee palkallaan toimeen. Jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus harrastaa, kouluttautua ja tavoitella unelmiaan iästä, elämäntilanteesta tai tulotasosta riippumatta. Meidän tulee edistää tasa-arvoa, pienentää tuloeroja ja kehittää reilua työelämää. 

On selvää, että SDP:n johtamassa Suomessa kaikista pidetään huolta. Tervetuloa juttusille!


Heli Alapiha 
kansanedustajavaaliehdokas (sd.) 
Karstula



TALKOOTYÖN VEROTUS ON LOPETETTAVA TULEVALLA VAALIKAUDELLA

Demokraatti 29.1.2019


Heli Alapiha lähtee tulevaan vaalikamppailuun ajamaan lasten ja nuorten tasa-arvoista mahdollisuutta harrastaa mieleistä lajia ja kouluttautua valitsemalleen alalle. Nykyisellään järjestelmät ruokkivat epätasa-arvoisuutta ja kasvattavat kuilua matala- ja korkeatuloisten perheiden välillä. On väärin, jos lapselle tai nuorelle ei anneta mahdollisuutta kokeilla ja toteuttaa omaa itseään.

Heli Alapiha on 43-vuotias liikuntasihteeri Karstulasta. Kotoisin hän on Jyväskylän Vaajakoskelta, josta tie vei miehen perässä Karstulaan vuonna 2001. Jo lukioikäisenä Alapiha järjesti innokkaasti tapahtumia ja toimi aktiivisesti eri järjestöissä. Karstulaan muutettuaan, tämä aktiivisuus vei hänet kunnallispolitiikkaan ja hän istuukin kunnanvaltuustossa nyt kolmatta vaalikautta. Toimeliaana äitinä tunnettu Alapiha vaikuttaa tällä hetkellä useassa paikallisessa seurassa ja järjestössä.

Heli Alapihalla ja hänen miehellään on kolme lasta. Alapiha on ollut vuosia kotona lasten ollessa pieniä ja muistissa on hyvin suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän hankaluus; osa-aikatyöt, pätkätyöt, äitiyspäiväraha, kotihoidontuki ja työttömyysturva. Nykyisellään Alapihan yksi keskeisimmistä teemoista on, että työnteon tulisi aina olla työntekijälle kannattavaa. Lisäksi nykyistä tukijärjestelmää on yksinkertaistettava, jotta se olisi niitä hakeville helpompaa.

Alapihan kaikki lapset harrastavat aktiivisesti liikuntaa. Alapiha onkin sitä mieltä, että vanhempien tulotasosta riippumatta- jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus harrastaa sitä lajia, johon hänen intohimonsa kohdistuu. Joidenkin lajien harrastusmaksut voivat olla satoja euroja kuukaudessa, joka rajoittaa vähävaraisten perheiden lasten harrastusmahdollisuuksia. Talkootyö, josta saatu tulo kohdentuu suoraan yksittäisille henkilöille, on tällä hetkellä veronalaista tuloa. Tähän Alapiha toivoo muutosta tulevan vaalikauden aikana. Muutos vähentäisi eriarvoisuutta vähävaraisten ja hyvätuloisten perheiden välillä ja antaisi perheille mahdollisuuden kustantaa harrastusmaksut talkootyön avulla. Tämä verouudistus tuskin vaikuttaisi juurikaan valtion vuotuiseen budjettiin, mutta mahdollistaisi tasavertaisemmat harrastusmahdollisuudet kaikille.

Alapihan vanhin lapsi on 15-vuotias ja lähdössä opiskelemaan syksyllä ammattikouluun. Leikkaukset, joita ammatilliseen koulutukseen on tehty, huolettavat Alapihaa kovasti. Opetusresursseja on vähennetty ja oppilaiden vastuuta omista opinnoista on lisätty mm. etäpäivillä. Alapiha ei luota siihen, että ainakaan hänen oma poikansa kykenisi vielä hoitamaan opintojaan ilman aktiivista lähiopetusta. "Harva 15-vuotias on tarpeeksi kypsä ja kykeneväinen opiskelemaan tehokkaasti ja täysin itsenäisesti 6 tuntia päivässä", Heli Alapiha toteaa. SDP:n yksi tärkeä tulevaisuuden teema on mahdollistaa kaikille maksuton 2. asteen koulutus. Alapiha kannattaa ajatusta lämpimästi, sillä kenenkään koulutuksellinen tulevaisuus ei saisi olla riippuvainen vanhempien varallisuudesta.